Tilojen akustiikka on muodostunut tärkeäksi tekijäksi rakennetulle sisäympäristölle. Akustiikalla voidaan vaikuttaa tilan viihtyvyyteen, keskittymiskyvyn ja motivaation parantamiseen sekä työssäjaksamiseen. Tila-akustiikan huomioiminen helpottaa myös vuorovaikutusta, kun häiritsevänä koettu melu poistuessaan lievittää stressiä. Akustoinnin kannalta parhaaseen lopputulokseen päästään, kun se huomioidaan jo tilan suunnitteluvaiheessa, tilan käyttötarkoituksen mukaiseksi.
Akustiikkaa suunniteltaessa ensisijainen lähtökohta on pohtia, mitä tilassa tehdään, millaisten ääniominaisuuksien tulee tavoittaa kuulijat ja millaisia ääniominaisuuksia halutaan estää. Esimerkiksi koulut, päiväkodit, urheilutilat, konserttisalit ja neuvottelutilat vaativat käyttötarkoituksiinsa erilaiset akustiikkaominaisuudet. Akustiikan suunnittelu poikkeaa esimerkiksi esitystilassa, jossa yleisö kuuntelee esitystä kuin tilassa, joka toimii yhteistoiminnallisen työskentelyn periaatteella – tai avokonttorissa, jossa kukin keskittyy omaan työhönsä. Yleisenä lähtökohtana kuitenkin on, että ylimääräinen, toimintaa häiritsevä melu saadaan poistettua.
Hyvä vai huono akustiikka?
Arkikielessä akustiikkaa määritellään usein hyväksi tai huonoksi. Tieteellisesti akustiikalla tarkoitetaan johonkin tilaan kohdistuvia äänen ominaisuuksiin liittyviä tekijöitä, kuten puheen ymmärrettävyyttä, taustamelua, ääneneristyskykyä tai jälkikaiunta-aikaa. Kukin erilainen tila ja sen käyttötarkoitus vaatii pohtimaan tilan hyöty- ja haittaääniä. Hyötyääniä ovat esimerkiksi konserttisalien musiikki tai luennoitsijan puhe. Haittaääniä muodostavat yleisesti taustamelu tai liiallinen kaiku, jota tarkastellaan jälkikaiunta-ajan näkökulmasta.
Jälkikaiunta-aika viittaa kaiun kestoon äänilähteen sulkeuduttua; vaikka puhe lakkaa, ääntä kuullaan vielä hetken siksi, että tilan pinnat heijastavat ääntä. Jälkikaiunta-ajan ollessa lyhyt, puhujan edellinen sana ehtii vaimentua ennen kuin kuulija kuulee seuraavan sanan. Tällöin puhe kuuluu selkeänä. Vastaavasti jälkikaiunta-ajan ollessa pitkä, puheen erotettavuus on heikkoa. Tällöin ihmisillä on luontaisesti tapana hidastaa puhettaan, korottaa ääntään tai säätää äänen lähde (esim. stereot tai televisio) kovemmalle, jonka seurauksena ympäristö on entistäkin meluisampi. Sen sijaan laskemalla melutasoa ja sijoittamalla tilaan siihen sopivaa äänenvaimennusta, häiriöäänet vähenevät ja ihmisten puheäänen voimakkuus luontaisesti laskee.
Esteettinen akustiikka
Akustiikka tuottaa parhaimmillaan myös positiivisia visuaalisia kokemuksia. Yhtenä lähtökohtanamme onkin toimivan akustiikan toteuttaminen esteettisesti miellyttävänä ja tekniikaltaan tilaan soveltuvana. Tilojen estetiikkaan voimakkaasti vaikuttavat pinnat muodostuvat pääosin lattia- ja seinäpinnoista. Akustiikkaa voidaan hyödyntää lattiapintojen ja kiinteiden seinäpintojen lisäksi myös osana muunneltavia seinäpintoja. Akustiikkaa voidaan hyödyntää Aura 600 Acoustic-siirtoseinissä visuaalisesti näkyvänä elementtinä tai häivyttää lähes näkymättömäksi lisäominaisuudeksi.
Näkyvät akustiset pintaverhoukset siirtoseinissä toteutetaan perferoiduilla (rei’itetyillä) tai pysty- tai vaakauritetuilla pintalevyillä. Perferoitu tai uritettu osuus voidaan toteuttaa joko katkeavana tai jatkuvana kuviona kaikkiin levypintaisiin materiaaleihin, puuviiluista maalattuihin tai laminaattipintaisiin seiniin. Perferoinnin ja urituksen halkaisijat ja uravälykset vaihtelevat vaadittujen absorptioarvojen mukaisesti.
Seinien akustiset ominaisuudet pystyy myös häivyttämään lähes näkymättömiin mikroperferoinnin avulla siten, että seinäpinta vaikuttaa silmiin tasaiselta pinnalta parin metrin katseluetäisyydeltä. Mikroperferoinnin halkaisija on 1 mm ja gridivälitys 4 mm:n, jolloin perferointi on luontaisesti huomaamaton ja havaittavissa vasta lähietäisyydeltä. Tällä tavoin seinäpintojen akustiset ominaisuudet eivät esiinny voimakkaina visuaalisina tekijöinä.
Laadukkaan sisäilman huomioiminen
Monipuolisen hyvinvoinnin ja luonnon kestävän kehityksen vuoksi korkean käyttöasteen tiloissa käytettyjen akustoivien materiaalien vaatimukset ovat korkeat. Käytettävien materiaalien on oltava laadukkaita, kestäviä ja ekologisesti tuotettuja. Akustoivien materiaalien tulee olla laadukkaita myös sisäilman kriteerien puitteissa. Ne eivät saa allergisoida ja niiden on oltava hiukkasvapaita kaikissa olosuhteissa, myös silloin kun ne voivat vahingoittua. Muunmuassa tästä syystä teemme tuotteidemme osalta jatkuvaa laadunvalvontaa, tutkimus- ja tuotekehitystyötä. Erityisesti sisäilmalaadun parantamiseksi olemme kehittäneet Greenline-siirtoseinät, joka on markkinoiden ensimmäinen LEED ja DGNB-sertifioitu siirtoseinämallisto.
Äänenvaimennusluokat ja jälkikaiunta-ajat
Äänenvaimennus- eli absorptioluokat ovat A, B, C, D ja E (standardin EN ISO 11654 mukaan). Vaimennuskyky mitataan taajuuksilla 200–5000 Hz. Tuotteilla, jotka kuuluvat absorptioluokkaan A, on paras vaimennuskyky. Vastaavasti tuotteet, jotka kuuluvat absorptioluokkaan E, vaimentavat ääntä heikoiten.
Äänenvaimennusluokka αw:
A 1,00 – 0,95 – 0,90
B 0,85 – 0,80
C 0,75 – 0,70 – 0,65 – 0,60
D 0,55 – 0,50 – 0,45 – 0,40 – 0,35 – 0,30
E 0,25 – 0,20 – 0,15
Ei luokiteltu 0,10 – 0,05 – 0,00
Suositeltava jälkikaiunta-aika on noin 0,6–0,9 sekuntia, kun äänen taajuus on 250–4 000 Hz.
Tarkemmat lisätiedot siirtoseinien akustoivista pinnoista löydät täältä.