Oikeanlaista tilaa todelliseen tarpeeseen
Suomalaisten harrastaminen sisätiloissa monipuolistuu. Myöskin liikuntatilojen rakentaminen erikoistuu urheilulajien ominaisuuksille tyypilliseen suuntaan. Liikuntatilojen rakentaminen on aina erityisrakentamista, joka on sen tilaajalle yleensä kertarakennuttamista. Siksi tarveselvitys rakennettavista tiloista onkin äärimmäisen tärkeää, jotta tavoitetaan rakennukselta edellytetty hyöty.
Esimerkiksi Ruotsin Brommaan suunniteltu urheilukeskus Riksbyhallen keskittyy erityisesti naisvaltaisiin lajeihin: taitoluisteluun sekä joukkuevoimisteluun. Tilat on suunniteltu palvelemaan lajityypillisiä tarpeita silmällä pitäen.
Suunnittelussa on huomioitu myös harrastamiseen nähden toissijaiset toiminnot, kuten siirtymätilanteet koulusta harrastuksiin.
Urheilukeskukseen onkin tulossa viihtyisää tilaa tehdä läksyjä, lämmittää välipalaa sekä vapaamuotoista oleskelutilaa, josta esimerkiksi vanhemmat voivat helposti ja turvallisesti noutaa lapsensa treenien jälkeen.
Tanskan Viborgissa suunnittelukilpailun myötä herätettiin henkiin vanhaa teollisuuskiinteistöä, tavoitteena luoda vapaamuotoista sisäliikuntatilaa urbaaneille katu-urheilijoille: skeittaamista, koripalloa, tanssia, katutaidetta ja luovaa yhteisökulttuuria silmällä pitäen. Useita suunnittelupalkintoja saavuttanut konsepti Game Streetmekka Viborg, on ainutlaatuinen osoitus sisäliikuntarakentamisen konseptoinnista ennaltasuunniteltujen tarpeiden pohjalta.
Monimuotoiseen liikuntaan soveltuvien liikuntatilojen tarve ei silti kokonaisuudessaan ole poistumassa – päin vastoin – kustannustehokkailta liikuntatiloilta vaaditaan entistä enemmän ominaisuuksia ja joustavuutta käyttötapojen vaihtelevuuteen.
Tässä artikkelissa käsittelemme, mitä liikuntatilojen suunnittelussa tulisi ottaa huomioon ja miten liikuntasalin suunnittelussa voidaan vastata tulevaisuuden muuttuviin tarpeisiin.
Liikunnan määrää lisätään kouluissa
Koulujen lajivalikoimassa on tapahtunut paljon kehitystä ja muutoksia. Liikunnanopetuksen lajivalikoima on runsas siihen sisällytettyjen uusien lajien ansiosta.
Nykyisin kouluissa opetetaan perinteisten liikuntamuotojen lisäksi esimerkiksi kiipeilyä tai jopa lumilautailua. Uusien lajien oheisharjoittelu on otettava huomioon liikuntasalin suunnittelussa. Myös alempien vuosiluokkien havaintomotorististen taitojen kerryttäminen leikinomaisella liikkumisella edellyttää salivarustukseen sekä niiden varastoimiseen erillistä huomiota.
Rakennettavien kouluympäristöjen bruttoneliöiden ja oppilasmäärien kasvun johdosta myös riittävät tilat liikunnan harjoittamiseen sisä- ja ulkotiloissa ovat tarpeen. Suunnittelussa on hyvä kiinnittää huomiota tilojen samanaikaiseen käyttöön eri ryhmien välillä.
Vapaa-ajan liikunta siirtyy sisätiloihin
Vapaa-ajan liikuntakulttuuri on muuttunut. Kun aiemmin liikuntaa harjoitettiin pääasiassa ulkoilmassa eri lajeissa kilpaillen ja urheillen, nykyään vapaa-ajan liikuntaharrastuksia varten on rakennettu varta vasten omat tilansa. Suomalaiselle liikuntakulttuurille on ominaista omaehtoisen liikunnan harrastamisen runsaus verrattuna organisoidun liikunnan määrään.
Suomessa on nykyisin noin 29 000 liikuntapaikkaa, joissa on yli 300 miljoonaa käyntiä vuodessa. Eniten on ulkokenttiä ja maastoliikuntapaikkoja, jotka ovat entisestään lisääntyneet 2000-luvulla. Samoin sisäliikuntatilojen määrä on kasvanut ja monipuolisten liikuntasalien tarve on kasvanut voimakkaasti.
Laadukkaasti suunniteltu sisäliikuntatila huomioi seuraavat seikat:
Muuntojoustava
Monikäyttöinen
Saavutettava
Ekologinen
- Hyvin suunniteltu liikuntatila muuttuu hetkessä salibandy-kentästä monipuoliseksi liikkumistilaksi
- Tilanjakoratkaisujen ja varusteiden tilavaraukset huomioi mahdollisimman useat eri harrastemuodot
- Tila muuntautuu tarvittaessa yleisöä palvelevaksi tapahtumapaikaksi
- Liikuntatila on koulun käytettävissä oppituntisin, välituntiliikunnassa sekä kerhotoiminnassa
- Tilat on varattavissa kaveriporukoille, urheilu- tai harrasteryhmille
- Liikuntatilassa on huomioitu eri lajimuotojen vaaditut kenttämitoitukset, suoja- ja katsomoalueet myös sarjatason kilpailuja varten
- Liikuntatila on lähialueen asukkaiden käytössä ja julkisten kulkuvälineiden reitistöllä
- Liikuntatila tarjoaa myös omaehtoista, omista kiinnostuksen kohteista lähtevää liikuntaa
- Liikuntatilassa on huomioitu eritasoiset ja -ikäiset käyttäjäryhmät sekä liikuntarajotteiset käyttäjät
- Rakennuksen koko elinkaaren ympäristövaikutukset ja energiatehokkuus on huomioitu
- Materiaalivalinnoissa suositaan mahdollisimman pitkäikäisiä ja sisäilmaturvallisia materiaaleja
- Rakennuksen terveellisyys ja turvallisuus huomioidaan koko elinkaaren ajalta myös puhtaanapidon ja huollettavuuden osalta
Salin vapaa korkeus
Eri urheilulajeilla on erityisvaatimuksia pelikentän mitoitukselle niin lattiapinta-alassa kuin korkeudessa mitattuna. Eri sarjatasoissa vaatimukset voivat poiketa toisistaan. Esimerkiksi lentopallon SM-tason sarjapeleissä salin vapaa korkeusvaade lattian pinnasta lukien on 7 metriä. Sen sijaan kansainvälisen tason virallisissa lentopallo-otteluissa vastaava vaade on 12,5 metriä.
Ennen hankkeen aloittamista laadittava tarveselvitys havainnollistaa minkälainen liikuntatilan tulisi olla, jotta kaikkien eri käyttäjäryhmien tarpeet saadaan selville.
Alla on kuvattuna yleisimmät liikuntatilojen vapaat korkeusvaatimukset urheilulajeittain. Kuvauksessa on esitetty pelikentän minimikorkeus pelialueen pinnasta. Harrastemielessä matalammatkin tilat saattavat soveltua urheiluseurojen käytettäväksi mikäli valinnanvaraa ei ole, mutta virallisiin otteluihin alimitoitettuja tiloja ei voida käyttää.
Rakennuksen runkorakenne määrittää siis ensisijaisesti liikuntatilassa harrastamiseen ja kilpailuihin soveltuvia urheilulajeja. Runkorakenteen lisäksi tilan vapaata korkeutta rajoittaa mm. talotekniikka (esim. IV-kanavat, sähkökourut, sprinklerit), salin jakoseinät, koripallotelineet, valaistus- ja esitystekniikka sekä muut saliin toiminnallisesti integroidut varusteet.
Kun käyttäjien tarpeet ovat selvillä, jo hankkeen suunnitteluvaiheessa tulisikin korostaa eri suunnittelijoiden ja varustetoimittajien suunnitelmien yhteensovitusta. Suunnittelutyössämme käsittelemmekin runsaasti vasta hankekehitysvaiheessa olevia kohteita. Mahdollisimman pitkälle viedyillä, yhteensovitetuilla esisuunnitelmilla säästetään pitkällä tähtäimellä huomattavasti kustannuksia varsinaisessa rakennusvaiheessa.
Suunnittelua vuosikymmenien päähän
Tarkastikin suunniteltu, erityistä tarkoitusta varten rakennettu rakennuskin ennen pitkää vanhenee.
Käyttäjien tarpeet liikuntatiloilta ja toiminnoilta muuttuu ja kehittyy jatkuvasti. Kovalla käytöllä olevat tilat ja välineistöt myös kuluvat. Säännöllisellä puhtaanapidolla, huoltamisella ja ennakoivalla suunnittelulla rakennusten ja sen välineistön käyttöikää saadaan kustannustehokkaasti lisättyä.
Huomioimalla jo suunnitteluvaiheessa rakennuksen sisäpuolinen muuntojoustavuus, tilojen käyttöarvo saadaan maksimoitua usein vähäisilläkin kustannuksilla jopa vuosikymmenien päähän.
Liian ahtaisiin raameihin sovitettu konsepti voi jäädä jatkuvasti elävien trendien jalkoihin ja muuttua kansanterveyttä ja -taloutta kehittävästä ratkaisusta kuormittavaksi tekijäksi. Moderni monitoimitalo voi pitää sisällään lähes kaikkea urheilusta kulttuuriin ja opetustiloista liiketiloihin.